Pedagogical documentation as a lens for examining equality in early childhood education

In this paper, we consider pedagogical quality particularly as equal opportunities for participating in decision-making in preschool. Relying on Ferraris' [2013. Documentality: Why it is necessary to leave traces. New York: Fordham University Press] theory of Documentality, we demonstrate how pedagogical documentation can contribute to understanding children's perspectives and discuss how it may help facilitate children's perspectives to become part of their everyday lives at preschool. In addition, we examine, using a multi method approach, how our conceptualizations help critically examine equality in early childhood education (ECE). The study was conducted in Finnish preschools. The data source for this study is composed of the researcher's observation diary, self-documentation conducted by teachers (n = 13), individual ECE plans of 104 2 to 7-year-old children and document-aided interviews with their teachers (n = 13). Finally, we critically discuss the consequences of our findings in terms of documentation, pedagogy and the equality of ECE.Peer reviewe

Micro-policies of adult-child joint play in the context of the Finnish ECEC system

Peer reviewe

Opetussuunnitelmat puntarissa : varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 kasvatusnäkemyksen ja -ideologian näkökulmasta

The present study compares educational views and ideologies, especially concerning children, childhood and learning, found within two documents guiding early childhood education in Finland, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 and Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000. These documents are also available in English, titled The National Curriculum Guidelines on Early Childhood Education and Care in Finland 2000 and The Core Curriculum for Pre-school Education in Finland 2005. The method used in the study was a slightly applied Bereday's comparative method. Both documents talk of the child as weak but also as active and able to learn and develop. The child was also social, emotional and individual in both documents. In Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 parents and social networks were emphasised more than in Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000. Views regarding learning were mainly constructive. The aim of Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 seemed to be in preparing children to adulthood, whereas in Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 the childhood had an intrinsic value. Applying Davies division, both documents were found to represent mainly romantic ideology, but conservative ideology could also be recognised, especially when the views about children and childhood were under examination. Revisionistic ideology was more apparent in Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 than in Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, while democratic ideology was more dominant in the latter. Although there was a strong cohesion between these two guiding documents regarding educational views and educational ideologies, there were some traces to be found in Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 that pointed towards primary school tradition.Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kahden eri varhaiskasvatusta ohjaavan asiakirjan: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2005 ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2000 esiintyviä näkemyksiä kasvatuksesta. Tarkastelunäkökulmiksi valittiin kasvatuskäsitykset, joiden osatekijöiksi määriteltiin käsitykset lapsesta, käsitykset aikuisen roolista ja merkityksestä kasvatuksesta, käsitykset oppimisesta ja käsitykset tavoitteista sekä kasvatusideologiat. Tutkimuksen tarkoituksena on vertailla Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2005 ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2000 kasvatusnäkemyksellisiä ja -ideologisia eroja ja yhtäläisyyksiä. Menetelmät. Tutkimusmetodiksi valittiin Beredayn vertaileva menetelmä, joka koostuu neljästä erillisestä osasta: kuvailusta, tulkinnasta, rinnakkainasettelusta ja vertailusta. Beredayn vertailevaa menetelmää soveltaen kuvailin ja analysoin sisällön analyysin keinoja käyttäen ensin erikseen molemmat tutkimuksen aineistot: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000. Sen jälkeen muodostuneet tulkinnat asetettiin rinnakkain. Rinnakkainasettelun vaiheessa tarkasteltiin asiakirjojen kasvatuskäsityksellisiä yhtäläisyyksiä ja eroja ja toisaalta asetettiin ne kriteerit, joiden perusteella vertailua voidaan asiakirjojen välillä tehdä. Neljännessä vaiheessa suoritettiin varsinainen vertailu. Tulokset ja johtopäätökset. Molemmat asiakirjat esittelivät kuvan lapsesta toisaalta heikkona ja tarvitsevana, toisaalta aktiivisena ja kyvykkäänä sekä oppivana, kehittyvänä ja kasvavana, sosiaalisena, yksilöllisenä ja emotionaalisena. Aikuinen toimi Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2000 vähemmän vanhempien ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa kuin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2005. Oppimiskäsitysten osalta molemmat asiakirjat näyttivät sitoutuvan konstruktivismin perinteeseen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2005 lapsuus nähdään pikemminkin itseisarvioisena, kun taas Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2000 tavoitteet näyttävät valmistavan lasta aikuisuuteen. Ideologiselta taustaltaan molemmat asiakirjat sitoutuivat pääasiassa romanttiseen ideologiaan, mutta myös konservatiivinen ideologia näkyi erityisesti lapsikäsitysten kohdalla. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2000 oli viitteitä myös revisionistisesta ideologiasta ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2005 demokraattisesta ideologiasta. Tutkimustulokset osoittivat, että vaikka pääsääntöisesti Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 ovat kasvatusnäkemysten ja ideologioiden osalta melko yhtenäiset, esiopetus näyttää siirtyvän kohti peruskouluperinnettä

Children’s perspective to curriculum work : Meaningful moments in Finnish early childhood education

Peer reviewe

Assembled policies: The Finnish case of restricted entitlement to early childhood education and care

In this article, we utilize an application of Deleuze and Quattari’s (1987) concept of assemblage to explore and better understand the interconnectedness and materiality of the policies of early childhood education and care (ECEC). To exemplify how directing our focus to assemblages can further the understanding of policies in the everyday life of families, we will present a Finnish case of entitlement to ECEC. Since 1996, children under school age have enjoyed the entitlement to full-day ECEC provided by local authorities. In 2016, the Finnish parliament enforced new legislation that allows municipalities to limit this entitlement to 20 hours per week unless the child’s parents work or study full-time. By drawing on interviews with parents of one-year-old children (n=14), we will illuminate the component parts of ECEC arrangements. The case offers empirical insights in terms of how constructing ECEC policies as “assembled” can aid us in contesting two beliefs that have a firm position in the public debate: the idea of the parent’s “free choice” and the notion of national policies having a hegemonic role in determining opportunities for agency

Activity-tracking assemblages in Finnish early childhood education and care

Children’s activity-trackers have recently gained popularity to ensure sufficient exercise for children attending Finnish Early Childhood Education and Care settings. Device manufacturers collaborate with public and private providers and supply children with bracelets that measure activity. We interviewed staff who used trackers during 2021, and approach these technologies as assemblages where devices are entangled with discourses, rules and practices. Three events show how assemblages produced children as active/inactive; gaming the algorithm, and educators seeking to use the devices pedagogically.publishedVersionPeer reviewe

Neighborhood-based factors predicting attendance of early childhood education and care in a universal system: A case of Finland

This study investigates neighborhood-based predictors of attending early childhood education and care (ECEC) in a universal ECEC system. We used child-specific data (N = 1409) from a parent survey conducted in 2019 in Finland combined with zip code data to examine the extent to which neighborhood urbanicity and socioeconomic status (SES) are associated with attendance of ECEC at the age of four. Using binomial logistic regression, we investigated attendance of formal ECEC services in general and center-based ECEC in particular. The results show that neighborhood urbanicity was associated with attendance of ECEC even when family-based variables were controlled. Neighborhood SES was associated with attendance of ECEC only when center-based ECEC was examined in particular. The results highlight the importance of recognizing local barriers to attending different kinds of ECEC services beyond family characteristics, including in universal ECEC systems.Peer reviewe

Access to Early Childhood Education (Finland)

acceptedVersionPeer reviewe

Millaiset normit kehystävät työelämää koskevia ratkaisuja pienten lasten vanhempien puheessa?

Tässä artikkelissa tarkastelemme, minkälaisten kulttuuristen normien kontekstissa pienten lasten vanhemmat tekevät työelämään osallistumista ja lastenhoitoa koskevia ratkaisuja. Erityistä huomiota kiinnitämme ihannetyöntekijää koskeviin kulttuurisiin odotuksiin ja työelämää koskeville ratkaisuille asetettuihin ehtoihin. Normeja tarkastellaan kehyksen käsitteen kautta (Goffman 1974). Kulttuurisilla kehyksillä, joiden varassa ratkaisujen jäsentyminen tapahtuu, on merkitystä sille, millaiset vaihtoehdot nähdään mahdollisina ja millaisiin ratkaisuihin pienten lasten vanhemmat päätyvät. Tutkimusaineisto koostuu 64 haastattelukerrasta, joissa haastateltavina oli joko yksi tai kaksi 1–2-vuotiaan lapsen vanhempaa. Analyysimme osoittaa, että työelämään osallistumisen ratkaisuja jäsennetään ensisijaisesti toisiinsa kietoutuvien ja sukupuolittuneiden ihannetyöntekijän ja toimeentuloa koskevien kehysten kautta. Toisaalta näitä ratkaisuja kehystävät myös työn merkityksellisyyteen ja hyvään vanhemmuuteen liittyvät normit. Erityisesti hyvään vanhemmuuteen liittyvät normit asettuvat hankalaan ristiriitaan dominoivien ihannetyöntekijyyden ja toimeentuloa koskevien normien kanssa silloin, kun hyvä vanhemmuus, erityisesti äitiys, rakentuu suomalaisessa yhteiskunnassa voimakkaasti korostuneelle lasten kotihoidon ihanteelle. Tulokset valottavat pienten lasten vanhempien työelämään osallistumista koskevia ratkaisuja kehystävien normien monitahoisuutta ja keskinäistä dynamiikkaa